Synttärijuhlat menivät hyvin, maljapuheeni oli lyhyt ja kömpelö, ja tyttäreni totesikin kärsineensä myötähäpeästä sitä kuunnellessaan. Olisi pitänyt kirjoittaa paperille... Tarjoilut onnistuivat, tunnelma oli lämmin ja vieraat viihtyivät. Kumma, miten sitä stressaa etukäteen niin kauheasti, ja kuitenkin juhlien jälkeen on hyvä mieli. Koirien karvanlähtöön suhtauduttiin ymmärtäväisesti, ja halukkailla oli mahdollisuus käyttää vaateharjaa.
Aikuistunut tyttäreni on todella viehättävä neito, paljon ajatuksia ja asioita joista en enää tiedäkään, ja jotks eivät minulle kuulu. Välittävä, vastuuntuntoinen, osaava...
Slipping through my fingers all the time I try to catch her every minutes... niinkuin ABBAn biisissä laulettiin.
Life goes on...tein puutarhatöitä, shortsit auringon ja mahdollisen rusketuksen alun vuoksi. Huomasin ,ett ä katkenneita versisuonia ja selluliittia on näkyvyssä viime vuotista enemmän...sitäpaitsi, näkökin jo heikkenee, sillä säärikarvapehkon ajettuani tyttäreni huomautti pohkeen alaosan kerrostumasta....no, ei kukaan ole täydellinen!
Pihalla kukkii narsissit, helmihyasintit, kevät kaihonkukka vai kylmäkaihonkukka...kumpi se oli...voikukkaa pukkaa kyllä kiihtyvällä tahdilla, olen muutaman vuoden kamppaillut niitä vastaan mutta pitäisiköhän luovuttaa...